Tuotannosta ylijääneillä scobyilla voi olla useita jatkokäyttötarkoituksia: makeisena, saippuana, vaatteena tai puvustusmateriaalina. Meidän scobyt pääsivät esittämään tärkeää roolia osana Aalto-yliopiston Teatterikorkeakoulun opiskelijaprojektia. Pukusuunnittelijaopiskelija Hilla Ruuska kirjoitti blogiimme heidän teatteriprojektistaan, kiertotalousajattelusta ja ekologisuudesta pukusuunnittelussa.
Opiskelen pukusuunnittelua Aalto-yliopistossa ja tahdon tutkia erilaisia tapoja toteuttaa pukusuunnittelua ekologisesti kestävästi, oli kyseessä minkälainen teos tahansa. Arkirealismia on helppo toteuttaa vuokraamalla, lainaamalla ja ostamalla ainoastaan jo aiemmin käytössä olleita vaatteita ja asusteita. Tällöin vaatteet ovat teoksissa vain lainassa ja ne pystytään palauttamaan kiertoon esityskauden tai kuvausten päätyttyä.
Haasteet alkavat kuitenkin siitä, missä arkirealismi loppuu ja teoksen maailmaa varten on valmistettava tai muokattava erikoisia ja ainutlaatuisia pukuja. Saatavilla olevien materiaalien tuotantoketjut ovat hankalasti selvitettävissä ja useat erikoismateriaalit, muovit, liimat ja maalit, ovat petrolipohjaisia tai kaukana tuotettuja. Tiukkojen aikataulujen ja budjettien takia visuaalisuus ja käyttökestävyys menevät helposti materiaalien ja valmistuksen ekologisen kestävyyden edelle. Näin tullaan valmistaneeksi suhteellisen lyhyttä käyttöä varten hyvin resurssi-intensiivisiä erikoispukuja ilman kierrätysmahdollisuutta. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla.
Teatteri on elävää hetken taidetta. Miksei siis pukujakin lähestyisi sillä ajatuksella, että niiden ei tarvitse kestää ikuisesti? Entä jos puvun tai sen osan suunnittelisikin niin, että sen voi vaikka kompostoida esityskauden jälkeen? Tämän kaltaiset pohdinnat ovat saaneet minut tutustumaan erilaisiin biomateriaaleihin pukusuunnittelua varten. Bakteeriselluloosa (eli tutummin scoby) mahdollisena esittävän taiteen pukumateriaalina on kiehtonut minua jo pitkään. Tänä keväänä oli viimein tilaisuus kokeilla tätä upeaa materiaalia teatterin lavalla, kun aloimme työstää Teatterikorkeakoulussa kandidaatin tutkintomme kruunaavaa teatteriesitystä: Pimeän nimi.
Lähestyin The Good Guysia alkukeväästä ja he lähtivät mukaan tukemaan teoksemme syntymistä. Saimme heiltä käyttöömme kombuchan valmistuksen ohessa syntyvää sekalaisen kokoista ja paksuista scoby-kasvustoa, jonka otimme osaksi teoksemme harjoituskautta. Kiinnosti tutkia, miten scobyn ominaisuuksia pystyy valjastamaan pukumateriaaliksi groteskin ja epätoden tunnun välittämiseksi. Pidimme näyttelijöiden ja ohjaajan kanssa materiaalityöpajoja, joissa tutustuimme lähes kaikille uuteen materiaaliin ja tutkimme sen avulla syntyvän teoksen maailmaa.
Kiitos The Good Guys ja Krister, että lähditte näin ennakkoluulottomasti ja avoimesti tukemaan taiteen tutkimusta ja opiskelua! Tämän kaltaiset kiertotalouskokeilut ovat upeita mahdollisuuksia luoda kiinnostavia siltoja eri alojen toimijoiden välille. Mielenkiintoisia ja kestävästi tuotettuja materiaaleja luovan työn tueksi voi löytyä lähempää kuin voisi kuvitella, eikä ole välttämätöntä turvautua ulkomailta tilattaviin erikoismateriaaleihin.
Koronarajoitusten takia emme valitettavasti päässeet toistaiseksi esittämään valmista teosta kurssin ulkopuoliselle yleisölle. Aion silti ehdottomasti jatkaa tämän materiaalin tutkimista esittävien taiteiden kontekstissa jatkossakin.
– Hilla Ruuska
Pimeän nimi -kandiprojektin työryhmä
Käsikirjoitus: Pipsa Lonka
Sovitus: työryhmä
Ohjaus: Anna Jaanisoo
Lavastus: Mikko Salminen
Pukusuunnittelu: Hilla Ruuska
Äänisuunnittelu: Janne Masalin
Valosuunnittelu: Siri Haapanen
Näyttelijät: Juuso Timonen, Kate Lusenberg, Sasha Oupornikova ja Mauno Terävä
Kandiprojekti on osa Teatterikorkeakoulun tutkintokokonaisuutta.
Kuvat: Mikko Salminen & Hilla Ruuska
LUE LISÄÄ SCOBYN JATKOKÄYTÖSTÄ
PUKISITKO SCOBYN PÄÄLLESI?
https://www.thegoodguys.life/blogs/the-good-guys-blog/projekti-scobyvaatteet
KOMBUCHA-SAIPPUA by The Good Guys x Flow Cosmetics
https://www.thegoodguys.life/collections/vaatteet-ja-tarvikkeet/products/kombucha-saippua-1