Kombucha on pitkän historiansa aikana tunnettu mm. ”kuolemattomuuden eliksiirinä” ja ”ikuisen elämän teenä”, ja tarinoiden mukaan sen parantavaan voimaan ovat vuosisatojen saatossa luottaneet niin Kiinan kuin Japaninkin keisarit. Myös monille nykyajan ihmisille tärkeimpiä syitä ottaa kombucha osaksi ruokavaliota on halu huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Mutta mihin väitteet kombuchan terveellisyydestä oikein perustuvat?
Kliinistä tutkimusta kombuchan terveysvaikutuksista ihmisissä ei vielä ole saatavilla, vaikkakin aihe kiinnostaa monia tutkijoita. Epäilemättä saamme lähitulevaisuudessa lisätietoa aiheesta. Enemmän tutkimusta on tehty kombuchan sisältämien ainesosien ja fermentoinnissa syntyvien yhdisteiden osalta. Koska me Good Guysit suhtaudumme tähän aiheeseen loputtomalla uteliaisuudella ja intohimolla, olemme perehtyneet saatavilla olevaan kirjallisuuteen ja tutkimustietoon laajalti. Tässä blogipostauksessa avaamme tiivistetysti näkemystämme kombuchan tärkeimpien ainesosien vaikutuksista terveyteen.
1. Mitä kombuchalla korvataan?
Terveellisyys on kokonaisvaltaista ja riippuu monesta eri tekijästä. Liikunta, ruokavalio, terveelliset elämäntavat, oman ajattelun hallinta ja monet muut seikat vaikuttavat kokonaisvaltaiseen terveyteen ihmiskehossa ja -mielessä. Tästä syystä on usein mielekkäämpää tarkastella kokonaisuuksia yksityiskohtien sijaan.
Kombucha toimii oivana korvikkeena limppareille tai mehuille, jolla voidaan vähentää päivittäisen sokerin, lisäaineiden ja säilöntäaineiden saantia. Vastaavasti kombucha toimii oivallisena sauna- ja seurustelujuomana korvaamaan oluita ja siidereitä, jolloin viikottaista alkoholin kulutusta voidaan laskea kokemuksesta tinkimättä. Askeleet terveellisiin elämäntapoihin voivat olla hyvin pieniä, mutta kokonaisuutta tarkastellen ja vuosien aikana kumuloituen ne ovat todella merkityksellisiä.
2. Mitä kombucha sisältää?
Kombuchassa yhdistyy tee ja fermentointi, joten katsotaan tarkemmin teetä, eläviä bakteereita sekä orgaanisia happoja.
TEE
Camellia sinensis -kasvin lehdistä valmistettava tee sisältää runsaasti polyfenolisia yhdisteitä ja antioksidantteja. Mitä laadukkaammasta teestä kombucha valmistetaan, sitä enemmän näitä hyviä yhdisteitä saadaan sen mukana nauttia. Teen laatu onkin yksi tärkeimmistä kombuchan makuun ja terveellisyyteen vaikuttavista asioista.
Camellia sinensis -kasvin kärkisilmut ja nuoret lehdet sisältävät mm. seuraavia:
- Polyfenoliset yhdisteet kuten epigallokatekiini-3-gallaatti (EGCG), jota on tutkittu verenkierto- ja aineenvaihduntajärjestelmän toiminnan tukemiseen liittyen yhdessä vihreän teen kanssa. Kaikista teelajeista vihreä tee sisältää eniten EGCG:tä. [1]
- Alkaloidit kuten kofeiini, teobromiini ja pienissä määrin teofylliini. Kofeiini nostaa tunnetusti vireystasoa, teofylliinillä puolestaan on keuhkoputkia laajentava vaikutus. Teobromiinin vaikutus on kofeiinin kaltainen, mutta tasaisempi ja pitempikestoinen. Prosessointitavasta johtuen musta tee ja pu’er tee sisältää enemmän teobromiinia kuin vihreä tee. [2]
- Aminohapot kuten L-teaniini, jolla on raportoitu mieltä rauhoittavia vaikutuksia ja synergistisiä vaikutuksia yhdessä kofeiinin kanssa. [3]
Parhaat terveyshyödyt kombuchassa saavutetaan, kun valmistuksessa käytetään irtolehtistä ja luomulaatuista teetä. Marketeista löytyvä pussitee, joka on valmistettu CTC-menetelmällä (Crush, Tear, Curl) ei ole ravintoarvoiltaan parasta, sillä siinä käytetään usein teekasvin ravinnerikkaiden kärkisilmujen ja nuorten lehtien lisäksi tai niiden asemesta vanhempia lehtiä, jotka sisältävät vähemmän terveellisiä yhdisteitä. Hyvänä analogiana toimii esimerkiksi tuore kuusenkerkkä vs. vanhat kuusen neulaset. Lue tästä lisää miksi suosimme luomua.
ELÄVÄT BAKTEERIT
Suoliston mikrobiomi, eli ruoansulatuskanavan mikrobit, meidän geenimme, nauttimamme ravinto ja ulkopuolinen ympäristömme muodostavat vuorovaikutusten kokonaisuuden, joka osallistuu aktiivisesti elimistömme toimintaan. Muutokset suoliston mikrobiomin koostumuksessa voivat nykytiedon mukaan olla perimmäinen syy moniin erilaisiin sairauksiin. Suolistobakteerien uskotaan vaikuttavan terveytemme ohella mielialoihimme ja jopa ajatteluumme. [4]
Perinteinen länsimainen, vähäkuituinen ja runsaasti rasvaa sisältävä ruokavalio ei ole suoliston kannalta optimaalinen. Suoliston mikrobiomin laatua voidaan kuitenkin parantaa monipuolisella ruokavaliolla, jossa on runsaasti kuituja ja hyviä bakteereja.
Muiden fermentoitujen ruokien tavoin kombucha sisältää runsaasti eläviä, hyviä bakteereja. Kombuchan sisältämät bakteerit ovat pääosin etikkahappobakteereita ja kannasta riippuen myös maitohappobakteereita. Kombucha Brewers Internationalin (2019) teettämässä genomianalyysissa, jossa tutkittiin 30 eri SCOBY- ja kombuchanestenäytettä, tunnistettiin määrällisesti tyypillisimmiksi bakteerisuvuiksi Komagataeibacter, Lactobacillus ja Acetobacter. Etikkahappobakteerit (Acetic Acid Bacteria, AAB) eroavat maitohappobakteereista (Lactic Acid Bacteria, LAB) siinä, että etikkahappobakteerit kasvavat hapellisissa oloissa kun taas maitohappobakteerit kasvavat pikemminkin hapettomissa oloissa. Kombucha valmistuu avoimissa astioissa, jotta etikkahappobakteerit saavat tarvitsemaansa ilmaa, kun taas hapankaalit ja muut hapatetut kasvikset fermentoidaan ilmatiiviissä astioissa suosien enemmän maitohappobakteerikäymistä.
Probiootteja, eli terveyttä edistäviä eläviä mikrobeja, sisältävien ruokien on todettu tukevan ruoansulatusta, immuunijärjestelmän toimintaa ja yleistä hyvinvointia. Tiettyjen maitohappobakteerien katsotaan olevan probiootteja, mutta myös hiivoista löytyy probioottisia lajeja, kuten Saccharomyces boulardii. Lisääntynyt kiinnostus suolisto-aivoyhteyden tutkimuksessa johtaa myös tarkempaan tutkimukseen suolistomikrobiomin ja ravinnon yhteydestä. Myös etikkahappobakteerien mahdolliset probioottiset ominaisuudet ovat nousseet tutkimuskohteeksi viime aikoina. [4]
ORGAANISET HAPOT JA VITAMIINIT
Etikkahappobakteerien rooli on erittäin tärkeä terveellisten yhdisteiden luomisessa kombuchaan. Fermentointiprosessin seurauksena kombucha sisältää C-vitamiinia ja B-vitamiineja, joilla on tärkeät tehtävänsä mm. osana vastustuskykyä sekä aivojen ja hermoston toimintaa. [5]
Omenasiiderietikka, omenaviinietikka ja balsamiviinietikka ovat olleet jo tuhansien vuosien ajan tunnettuja rohdoskäytössä. Joidenkin tutkimusten mukaan etikan nauttimisella on ollut positiivisia vaikutuksia kolesteroliin ja painonhallintaan [6] sekä insuliiniherkkyyteen [7]. Yleisesti etikan orgaanisia happoja pidetään bioaktiivisina yhdisteinä, jotka vaikuttavat moninaisesti kehoomme. Tarpeeksi kauan fermentoituessaan kombuchastakin tulee etikan kaltaista. Kombuchan sisältämät orgaaniset hapot ovat pääasiallisesti etikkahappo, glukonihappo sekä joissain tapauksissa myös glukuronihappo ja maitohappo.
Kombuchan terveellisyys voidaan kiteyttää lyhyesti alla olevaan kuvaan:
Tulevina vuosina tieto kombuchan ja terveyden välisestä yhteydestä tulee syventymään ja tarkentumaan uusien tutkimusten myötä, mutta jo kaiken edellä kerrotun perusteella voitaneen todeta, että kombuchan ottaminen osaksi omaa ruokavaliota kannattaa.
Innostuitko aiheesta kuten mekin?
Hyvä! Seuraavista linkeistä löydät lisätietoa sekä tutkimuksia kombuchasta, suolistomikrobiomista ja muusta aiheeseen liittyvästä:
Kombucha Brewers Internationalin (KBI) kombuchatutkimuksen tietokanta, johon kerätty kootusti kombuchaan liittyvää tutkimusta. Tutkimukset ovat vapaasti luettavissa ja ne ovat englanniksi. https://research.kombuchabrewers.org/
TEEN TERVEYSHYÖDYT
Erinomainen kirja teen sisältämistä aineista ja teen aistinvaraisesta tutkimuksesta. Utermohlen Lovelace, V. (2019). Tea: A Nerd’s Eye View. Independently published.
ELÄVÄT BAKTEERIT JA HIIVAT
Hyvä katsaus suoliston mikrobiomiin:
[4] Choi, S. (2019). Suolistovallankumous: näin suolistobakteerit vahvistavat aivojasi. WSOY. Lue kirjaesittely täältä: https://kirsinbookclub.com/2020/01/soki-choi-suolistovallankumous-nain-suolistobakteerit-vahvistavat-aivojasi-kimchiresepti-testissa/
[4] Tutkimusta mahdollisesti probioottisista etikkahappobakteereista Haghshenas, Babak & Nami, Yousef & Abdullah, Norhafizah & Radiah, Dayang & Rosli, Rozita & Barzegari, Abolfazl & Yari, Ahmad. (2014). Potentially probiotic acetic acid bacteria isolation and identification from traditional dairies microbiota. International Journal of Food Science & Technology. 50. 10.1111/ijfs.12718.
ORGAANISET HAPOT JA VITAMIINIT
[5] Bauer-Petrovska, B., & Petrushevska-Tozi, L. (2000). Mineral and water soluble vitamin content in the Kombucha drink. International Journal of Food Science and Technology, 35(2), 201–205. doi: 10.1046/j.1365-2621.2000.00342.x https://ifst.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1046/j.1365-2621.2000.00342.
[6] Tomoo KONDO, Mikiya KISHI, Takashi FUSHIMI, Shinobu UGAJIN & Takayuki KAGA (2009) Vinegar Intake Reduces Body Weight, Body Fat Mass, and Serum Triglyceride Levels in Obese Japanese Subjects, Bioscience, Biotechnology, and Biochemistry, 73:8, 1837-1843, DOI: 10.1271/bbb.90231 Linkki tutkimuksen katsaukseen https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1271/bbb.90231
[7] Carol S. Johnston, Cindy M. Kim, Amanda J. Buller (2004). Vinegar Improves Insulin Sensitivity to a High-Carbohydrate Meal in Subjects With Insulin Resistance or Type 2 Diabetes. Diabetes Care Jan 2004, 27 (1) 281-282; DOI: 10.2337/diacare.27.1.281 Linkki tutkimuksen katsaukseen https://care.diabetesjournals.org/content/27/1/281
Katsaus ihmisillä tehtyihin tutkimuksiin kombuchan terveyshyödyistä:
Kombucha: a systematic review of the empirical evidence of human health benefits